IRAK: Isistä paossa — Mohammedin tarina

“Nykyään minulla on varaa ostaa ruokaa perheelleni ja samalla voin auttaa muita ihmisiä”

Mohammed pakeni Irakin Ramadista alkuvuonna 2015, jossa hän oli joutunut elämään Isisin vallan alla. Kuva: WFP/Alexandra Murdoch

Mohammed vietti yli vuoden Isisin vallan alla, kun Isisin joukot valtasivat hänen kotikaupunkinsa, Ramadin vuonna 2014. Mohammed onnistui pakenemaan vuoden 2015 alussa, jonka jälkeen Mohammed ja hänen perheensä elivät Maailman ruokaohjelmalta saadun ruuan varassa. Nykyään Mohammed on itse Maailman ruokaohjelman työntekijä. Tämä on hänen tarinansa.


Kun Isis valtasi kaupunkini vuonna 2014, ohjuksia satoi taivaalta jatkuvasti. Minulla on yhä vasemmassa olkapäässäni ja käsivarressani arpia siihen osuneesta kranaatinsirpaleesta. Se oli pelottavaa aikaa ja ainoa asia, jota pystyin ajattelemaan oli perheeni turvallisuus.

Elämäni kääntyi päälaelleen. Pelkäsin jatkuvasti. He [Isis] valvoivat kaikkea mitä teimme — mitä söimme, miten pukeuduimme. Kännykän käyttäminen oli kiellettyä kuolemanrangaistuksen uhalla.

Ajan myötä ruuasta alkoi olla pulaa. Elimme ilman ruokaa, vettä ja sähköä hyvin pitkiä aikoja. Muistan, kuinka jossain vaiheessa tölkki äidinmaidonvastiketta saattoi maksaa 34 euroa ja kellään ei ollut varaa ostaa sitä. Minusta tuntui siltä, että he halusivat meidän palaavan kivikaudelle ja selviytyvän leivän, taateleiden ja veden varassa. Yksi sukulaisistani onnistui salakuljettamaan meille ruokaa aavikolta, jotta meillä olisi ruokaa syötäväksi, mutta hän vaaransi henkensä tehdessään niin. Elämä oli maanpäällistä helvettiä.

”Olen hyvin kiitollinen ruuasta”

Pakenemisen jälkeen matka Ramadista kesti kaksi viikkoa, joka sisälsi kahdeksan kilometrin matkan jalan. Ruuaksi oli vain satunnaisia paloja leipää ja taateleita. Se oli hankalaa aikaa — lapseni kärsivät nestehukasta ja vaimoni yhä imetti nuorimmaistamme. Olen kiitollinen ruuasta, jota saimme Maailman ruokaohjelmalta, kun saavuimme pakolaisleirille. Tuntui siltä, että joku välittää meistä. Lapset olivat onnellisia saadessaan keksejä, taateleita ja säilykeruokaa.

Työntekijät purkavat ruokatoimituksia Maailman ruokaohjelman varastolla. Kuva: WFP/Alexandra Murdoch

Nykyään työskentelen Maailman ruokaohjelman varastorakennuksella, jossa puran rekkakuormia ja siirrän ruokatarvikkeita varastoon, jossa ne odottavat valmiina perheitä, jotka ovat samassa tilanteessa, missä itse olimme. Se on vähintä mitä voin tehdä, ja nykyään minulla on varaa ostaa ruokaa perheelleni sekä samalla voin auttaa ihmisiä, jotka ovat myös joutuneet pakenemaan konflikteja. Näen itseni heissä. He tarvitsevat tätä ruokaa epätoivoisesti.

Vasemmalla: Pakolaisleiri pohjoisessa Irakissa, heinäkuu 2016. Leiriin on saapunut lukuisia pakolaisaaltoja vuodesta 2014 alkaen — konfliktin leviäminen on ajanut yhä useampia perheitä pakenemaan. Oikealla: Pakolaisperheet Pohjois-Irakissa elävät lähinnä humanitaaristen järjestöjen avun varassa.

Ennen kuin Isis valtasi kotini, heräsin joka aamu toiveikkaana. Perheeni oli turvassa, minulla oli työpaikka ja olimme onnellisia. Tällä hetkellä vain odotan, että olisi turvallista palata takaisin kotiin.”


Mohammed kertoi tarinansa Maailman ruokaohjelman viestintävirkailijalle Alexandra Murdochille.

Mohammed työskentelee Mercy Hands-järjestölle, jonka vastuulla on YK:n Maailman ruokaohjelman ruokavarastojen valvonta.

Maailman ruokaohjelman ruoka-apuoperaatiota Irakissa tukevat seuraavat lahjoittajat (aakkosjärjestyksessä): Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Etelä-Korea, Euroopan komissio, Japani, Irak, Islanti, Iso-Britannia, Italia, Kanada, Luxemburg, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Saudi Arabia, Sveitsi, Suomi, Tanska, Yhdistyneiden kansakuntien keskitetty hätäapurahasto CERF, Yhdysvallat sekä yksityiset rahoittajat

Lue lisää WFP:n työstä Irakissa.

Like what you read? Give Maailman ruokaohjelma a round of applause.

From a quick cheer to a standing ovation, clap to show how much you enjoyed this story.